SEARCH...:


recently watched....:
  • 1451 [scn]
  • Kaksoisvirtainmaa [fi]
  • Figura:Coa de-saarland 300px.png [pms]
  • Calgula [scn]
  • Template:Finestra [lij]
  • 1702 [nah]
  • Bild:Bouxwiller.JPG [als]
  • Portail:Littérature [fr]
  • Chubut [pms]
  • Kategorie:Phonologi [als]
  • Bild:Atlantic Ocean.png [als]

  • jetzt mitverdienen


    Der freche Erotikshop!
    02 Logo 120x60

    Party Explosion - Click here!
    Final Fantasy III DS game

    Miller Brothers, Click here!
    www.easycar.com
    Estate
    Win a Supercar of your dreams........make Summer special this year

    00003 ORION - Logo
    Fancy a hot adventure? More fun for HIM and HER – Shopping at PABO.com!

    LANGUAGE: ar | id | bg | ca | ceb | cs | da | de | et | en / / | es | eo | fr | gr | he | hr it | ko | lt | hu | nl | ja | no | pl | pt | ru | ro | sk | sl | sr | fi | sv | te | tr | uk | zh

    Mesopotamia

    Wikipedia

    Ohjattu sivulta Kaksoisvirtainmaa
    Loikkaa: valikkoon, hakuun
    Mesopotamian kartta.
    Muinainen Mesopotamia
    EufratTigris
    Assyriologia
    Kaupungit / Imperiumit
    Sumer: UrukUrEriduKišLagašNippur
    Akkadin imperiumi: AkkadBabylonIsinSusa
    Assyria: AssurNiniveDur-ŠarrukinNimrud
    BabyloniaKaldea
    ElamAmorilaiset
    HurrilaisetMitanni
    KassiititUrartu
    Kronologia
    Sumerilainen kuningasluettelo
    Assyrian kuninkaat
    Babylonian kuninkaat
    Kieli
    Nuolenpääkirjoitus
    SumeriAkkadi
    ElamiittiHurrilaiset
    Mytologia
    Enūma Eliš
    GilgamešMarduk
    Mesopotamian mytologia

    Mesopotamia eli Kaksoisvirtainmaa käsittää lähinnä nykyisen Irakin alueen sekä Syyrian itäosan. Alueen läpi virtaa kaksi suurta jokea, Eufrat ja Tigris. Mesopotamia tulee kreikan sanoista meso - välissä, potamoi - virrat. Mesopotamia on osa niin sanottua hedelmällistä puolikuuta, joka on Lähi-idän vanhan kulttuurin kehto.

    Urukista löydetyt kuvakirjoitukset ovat maailman vanhimpia, minkä vuoksi Mesopotamia on saanut sivilisaation kehdon maineen. Mesopotamiassa sijaitsivat antiikin aikana muun muassa Sumerin, Akkadin, Babylonian ja Assyrian valtakunnat. Sittemmin alue päätyi heettiläisten, Persian, seldžukien, Parthian, Rooman, jälleen Persian (sassanidisen), arabien (Bagdadin kalifit), mongolien ja osmanien valtakuntien vallan alle.

    Sisällysluettelo

    [muokkaa] Mesopotamian alueesta ja ilmastosta

    Suunnilleen nykyisessä Irakissa sijaitsevassa Mesopotamian eli Kaksoisvirtainmaan halki virtaavat suuret joet Eufrat ja Tigris. Etelä-Mesopotamia on alavaa ja etelässä on suuria soita. Muinoin Persianlahden ranta kulki kauempana sisämaassa. Pohjoisessa ja idässä on vuoria, esimerkiksi Zagrosvuoristo, ja kaakossa Persianlahti. Lännessä ja etelässä on aroa, puoliaavikkoa ja autiomaata, ja luoteessa Syyrian aro. Maantieteellisesti Mesopotamia on puoliavoin alue. Kesällä varsinkin Mesopotamian eteläosissa on ainakin 40 asteen helle, talvella voi jopa sataa lunta. Eufrat ja Tigris ovat alttiita tulvimaan. Mesopotamiassa ei ole juurikaan monia raaka-aineita, muinaishistoriallisena kautena siellä oli lähinnä viljaa, kaislaa ja savea. Maanviljely vaatii Keski- ja Etelä-Mesopotamiassa peltojen keinotekoista kastelua. Kivi oli Etelä-Mesopotamiassa harvinaisuus. Pohjois-Mesopotamiassa eli Assyriassa on kiveä ja sadetta viljelyyn kyllin.

    [muokkaa] Mesopotamian muinaisia kansoja

    Mesopotamian pohjoisosissa myöhemmän Assyrian seutuvilla nykyisen Pohjois-Irakin seuduilla kehittyi ehkä noin 6500 eaa. maatalouteen perustuva Hassunan kulttuuri, jonka asukkaat asuivat kylissä, metsästivät, hoitivat karjaa ja viljelivät maata. Asutus oli puolipysyvää. Hassunan kulttuuria seurasi tätä muistuttava Halafin kulttuuri ja Pohjois-Mesopotamiassa Samarran kulttuuri, jossa alkoi tapahtua kehitystä kohti kiinteämpää asutusta ja maata viljeltiin kastelukanavien avulla.

    Noin 5500 eaa. saapui Mesopotamian tulvatasangolle ehkä Iranista ns. ubaidilaisia tai esi-eufratilaisia, joista on saattanut jäädä sumerin kieleen banana-substraatti. Mesopotamian alueella on ollut muinoin sumerilaisia ja seemiläisiä kansoja. Seemiläisiä alkoi saapua Etelä-Mesopotamiaan nykyiseen Etelä-Irakiin jo 4000 eaa. Sumerilaiset saapuivat Etelä-Mesopotamiaan ehkä 3300 eaa. ehkä mereltä luultavasti Intiasta, idän vuorilta tai mahdollisesti kaakosta Etelä-Iranista tai Turkista tai Kaukasuksen tienoilta. Indoeurooppalaisia (raamatun mukaan "jaafetilaisia") lienee myös ollut varhain, jo joskus 3000 eaa. päätellen joistain polttohautauslöydöistä. Itä-Mesopotamian elamilaiset olivat oma kansansa, joilla oli pitkä historia niin sanotusta Susa-kaudesta alkaen noin 5500 eaa.?. Assyrialaiset olivat Pohjois-Mesopotamian seemiläisiä, babylonialaiset Etelä-Mesopotamian seemiläisiä, jotka lienevät maassa vanhastaan asuneiden seemiläisten, akkadilaisten ja amorilaisten muodostama sekakansa, johon myöhemmin sekoittui muita kansoja.

    [muokkaa] Mesopotamian historian aikajakoa

    [muokkaa] Mesopotamian muinaisia kerrostumia

    Kausi Kerrostumia I Kerrostumia II
    Hassuna Nineve I
    Samarra Hassuna III-IV Nineve II a-b
    Tell Halaf Hassuna VI-XII Nineve II c
    Ubaid I (Eridu) Eridu XV -XVII
    Ubaid II(-III?) Hajjı Muhammed Eridu IX - XIV :
    Ubaid III Eridu VI - VII Uruk XIV - XVIII
    Uruk Uruk V - XII
    Jemdet Nasr Uruk III - V

    [muokkaa] Mesopotamian ja lähialueiden aluejako

    • Anatolia
    • Syyria
    • Pohjois-Mesopotamia
    • Keski-Mesopotamia
    • Etelä-Mesopotamia
    • Lounais-Iran

    [muokkaa] Katso myös

    Commons
    Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mesopotamia.

    [muokkaa] Aiheesta muualla

    Change language: All | الرربية | Bahasa Indonesia | Български | Català | Cebuano | Ħesky | Dansk | Deutsch | Eesti | English | Español | Esperanto | Français | עברית | Hrvatski | Italiano | 핶국어 | Lietuvių | Magyar | Nederlands | 旡涬語 | Norsk (bokmál) | Polski | Português | Русскиб | Română | Slovenčina | Slovenščina | Српски / Srpski | Suomi | Svenska | తెలుగు | Türkçe | УкраїнсѦка | 中文

    Autorem skryptu AdWiki v0.8 (2007) jest husky83
    Wikipedia jest zarejestrowanym znakiem towarowym Wikimedia Foundation
    Wszystkie materiały pochodzą z Wikipedii, obięte są licencją GNU Free Documentation License