Kansainvaellus

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee väestön siirtymisprosesseja. Kansainvaellusaika käsittelee ajanjaksoa.

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Kansainvaellus ei todellakaan tarkoita migraatioita yleisesti. Artikkelin otsikko on roskaa ja kansainvaellus-sanaa käytetään johdonmukaisesti väärin.

Migraatio on laajamittainen väestön siirtymisprosessi.

Ehkäpä tunnetuimpia migraatioita olivat Euroopan kansainvaellusajan tapahtumat. Migraatioita)on ollut Euroopassa muinakin aikoina (esimerkiksi kelttien liikehdintä 300- ja 200-luvuilla eaa.). Vastaavanlaisia ilmiöitä tunnetaan myös muista maanosista. Toisaalta on huomautettu, että historian suurin ”vaellus” on Kiinan 1990- ja 2000-lukujen sisäinen muuttoliike maalta kaupunkeihin. YK:n mukaan vuonna 2000 noin 3 prosenttia maapallon asukkaista asui syntymämaansa ulkopuolella.

[muokkaa] Migraatioista yleisesti

Migraation syyt voivat olla esimerkiksi sietämättömät olot lähdemaassa: poliittinen sorto tai jopa ilmastonmuutoksesta johtuva nälänhätä. Näiden työntävien tekijöiden lisäksi kohdealueen rikkaus voi houkutella. Arvellaan, että pääsyy kansainvaelluksiin on toimeentuloon liittyvä eli taloudellinen. Uskotaan historian kansainvaellusten johtuneen jaksollisista ilmastonmuutoksista, jotka kutistivat paimentolaisten laidunmaita. Ilmastonmuutokset lienevät johtuneen muun muassa muutoksista Auringon säteilyssä. Kansainvaelluksen voima on suuri, jos on käytössä hevosten vetämien vaunujen kaltaisia kuljetusvälineitä.

[muokkaa] Historian migraatioita

Kansainvaellukset ovat olleet monesti sivistysvaltioiden ryöstelyä. Esimerkiksi ilmaston kylmeneminen tai kuivuminen on ajanut maanviljelijäkansan, paimentolaiskansan tms. liikkeelle. Jos kohteena olevan sivistysvaltion puolustus ei pitänyt, alue vallattiin ja se voi joutua rajujen ryöstelyhjen ja väkivallan kohteeksi. Toisaalta väestönkasvu ajaa kansoja ainakin hitaaseen laajenemiseen. Jos kansan asetekniikka tai taistelutapa oli kehittyneempi, se nujersi kohteena olevat alkuasukkaat tai sivistysvaltion. Muinaiset sivistysvaltiothan olivat paimentolaiskansojen, nomadien ympäröimiä. Kun jokin kansa hyökkäsi jokilaakson sivistysvaltioon, se yleensä asettui ylimystöksi valloittamaansa maahan.

[muokkaa] Vanhassa maailmassa

[muokkaa] Esi- ja varhaishistoriallisia vaelluksia

noin 3200 eaa. vasarakirveskansan oletettu vaellus Euroopassa.
noin 2600 eaa. amorilaisten vaellusta lännestä Sumeriin
noin 2200 eaa. gutilaisten saapuminen Sumeriin
noin 2000 eaa. heettiläisten tulo Vähään-Aasiaan ja akhaialaisten tulo Kreikkaan?
noin 2000 eaa. amorilaisten saapuminen Sumeriin
noin 1600 eaa. arjalaisten tulo Intiaan
noin 1600 eaa. hyksojen saapuminen Egyptiin
noin 1200 eaa. merikansojen vaellukset
noin 1100-1000 eaa. aramealaisten vaellukset muun muassa Babyloniaan Irakin alueella

[muokkaa] Indoeurooppalaisten vaellus

Niin sanotun kurgaaniteorian mukainen näkemys indoeurooppalaisten kansojen laajemisesta ja vaelluksesta länteen 4000-1000 eaa. Purppuranvärinen ydinalue vastaa alkukodin, Samaran kulttuurin ja Sredny Stogin kulttuurien alueita. Vuoteen 2500 eaa. mennessä indoeurooppalaiset olivat levinneet punaiselle alueella, ja vuoteen 1000 eaa. mennessä oranssille.

Indoeurooppalaisten oletetaan alkujaan asuneen Kaukasiassa, josta he aikaa myöten vaelsivat Eurooppaan. Levittäytyminen alkoi yleisimmin hyväksytyn näkemyksen mukaan noin 3000-luvulla eaa. Toisen mutta vähemmän kannatetun teorian (C. Renfrew) mukaan indoeurooppalaisten alkukoti oli Turkin Anatoliassa, josta he olisivat saapuneet Eurooppaan jo noin 8 000 eaa. samanaikaisesti maanviljelyn kanssa.

[muokkaa] Bantujen kansainvaellus

Yksi historiallisen ajan laajimmista ja pitkäkestoisimmista kansainvaelluksista oli bantujen levittäytyminen koko Afrikan eteläpuoliskoon. Vuoden 2000 eaa. jälkeen nykyisten Nigerian ja Kamerunin alueella asuneet bantut alkoivat levittäytyä itään ja etelään. Bantukansat saapuivat Etelä-Afrikkaan vasta vuoden 1000 jälkeen; bantujen vaelluksia oli vielä paljon tämänkin jälkeen, ja zulut muuttivat etelään vasta 1700-luvulla.

[muokkaa] Kansainvaellusaika

Euroopan historiassa kutsutaan nimellä kansainvaellusaika noin vuosien 400 ja 600 välisenä aikana tapahtunutta lähinnä germaanisten, slaavilaisten jne. kansojen liikehdintää. Kansainvaellusten vauhdittajana oli aasialaisten hunnien saapuminen Eurooppaan, ja ne vaikuttivat osaltaan Rooman valtakunnan tuhoon.

[muokkaa] Kansainvaellusajan jälkeinen aika Euroopassa

600- ja 700-luvuilla jatkui slaavien levittäytyminen. Itä- ja Koillis-Euroopassa slaavit työntyivät alueille, joilla asui vanhastaan muun muassa balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia väestöjä. Keski-Euroopassa, jossa germaaninen asutus oli monin paikoin ilmeisesti harventunut, slaavit työntyivät aina syvälle nykyisen Saksan alueelle. Eteläslaavit puolestaan ahdistivat Itä-Roomaa eli Bysanttia. Vakavin isku Itä-Roomalle olivat kuitenkin islamiin kääntyneiden arabien suunnattomat valloitukset.

[muokkaa] Euraasian paimentolaiskansojen liikkeet

Paimentolaiskansat ovat vaeltaneet aroseuduilla vuosituhansien ajan tunkeutuen välillä Eurooppaan, Lähi-itään, Etelä-Aasiaan tai Kiinaan. Esimerkkejä vaeltaneista paimentolaiskansoista ovat muun muassa kimmerialaiset, skyytit, sarmaatit, hunnit, avaarit, mongolit, kumaanit ja monet muut turkkilaiskansat. Suomalais-ugrilaisista kansoista paimentolaiskulttuurin omaksuneet unkarilaisten esi-isät olivat ainoita, joiden tiedetään vaeltaneen laajamittaisesti.